Marjo Levlin:

Dividual Individual

13.4.–20.5.

 

Dividual individual on taiteilija Marjo Levlinin viisikanavainen videoinstallaatio, joka käsittelee Florinin komitean 1900-luvun alussa Suomen ruotsinkielisillä alueilla tekemiä rotubiologisia tutkimuksia. Teoksen keskiössä on taiteilijan oma kotiseutu, Maalahti Pohjanmaalla, missä tutkimukset kattoivat lähes koko väestön ja oletettavasti siten myös Levlinin suvun. Teos on dokumentaarinen essee, joka tutkii pimeyttä ja niitä pelkoja, joita oli tuolloin vallalla suomenruotsalaisen eliitin keskuudessa.

Florinin komitean (nykyisen Samfundet Folkhälsanin) ensimmäinen tehtävä oli suorittaa tieteellinen tutkimus ruotsinkielisen väestön henkisestä ja ruumiillisesta terveydentilasta sen selvittämiseksi, miten puhdasta ruotsalainen rotu oli verrattuna suomalaiseen. Tässä tarkoituksessa komitea suoritti antropologisia kallonmittauksia kolmessa ruotsinkielisessä pitäjässä, Tenalassa Länsi-Uudellamaalla, Maalahdessa Pohjanmaalla ja Porvoossa Itä-Uudellamaalla. Ruotsalainen Anders Retzius oli kehittänyt rotubiologian tarpeisiin tieteellisen välineen, kalloindeksin, jolla voitiin osoittaa ihmisten välisiä eroja. Pitkän kallon katsottiin viittaavan analyyttiseen ajatteluun ja älykkyyteen, lyhytkalloisuuden vastaavasti näiden puuttumiseen.

Tutkimusten tarkoitus oli osoittaa, että Suomen ruotsinkielisillä alueilla asuva itäruotsalaisten heimo kuuluu germaaniseen, pitkäkalloiseen rotuun, joka Retziuksen mukaan oli ylivertainen ja henkisesti ylemmällä tasolla. Ajateltiin jopa, että tutkimustuloksia voitaisiin käyttää strategisten rotuhygieenisten toimenpiteiden perusteena.

Levlinin teos on kollaasi, jonka kuvista valtaosa on peräisin ruotsalaisista ja suomalaisista arkistoista.  Suggestiivisen kerronnan avulla Levlin tutustuttaa katsojan suomenruotsalaiseen veljeskuntaan, joka pyrkii levottomissa oloissa vahvistamaan omaa poliittista asemaansa. Keskeinen hahmo teoksessa on Harry Federley, joka toimi Florinin komitean sihteerinä. Federley oli kansainvälisesti tunnustettu eläintieteilijä ja perhostutkija, mutta myös eugeniikan suuri kannattaja. Hänestä tuli aikanaan Suomen ensimmäinen perinnöllisyystieteen professori.

Rodunjalostus ja Federleyn perhoskokoelma punoutuvat toisiinsa Levlinin teoksen kuvavirrassa. Viidellä projektiopinnalla katsojan silmien editse kulkee kasvoja ja perhosia ikään kuin työpöydälle levitettynä. Sekä perhoset että ihmiset ovat luokittelumateriaalia, josta koulutettu silmä etsii poikkeavia kehityssuuntia ja virheellisyyksiä. Teos kytkeytyy myös meidän aikaamme, sillä tällainen tutkimus laski perustan nykyisinkin tapahtuvalle vähemmistöjen ja normaalista poikkeavien yksilöiden syrjinnälle.

Marjo Levlin (s. 1966) on Itävallassa syntynyt suomalaistaiteilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän käsittelee teoksissaan sekä henkilökohtaisia että universaaleja aiheita yhdistäen historiaa ja ajankohtaisia ilmiöitä. Taidemaalarina aloittanut Levlin työskentelee nykyään pääosin installaatioiden ja lyhytelokuvien kautta sekä rakentaa usein teoskokonaisuudet kerättyjä ja löydettyjä esineitä hyödyntäen.

Teosta ovat tukeneet. KONE, Svenska litteratursällskapet,Taike, Visek

kuva: SLS arkisto, SLS 896, J.P. Mouritzen

Mennyt ohjelma

2018

2017

2016

2015

2014